Uniden R8

Kuvaus

Uniden R8-sarjan äärimmäisen pitkän kantaman tutka- ja laserilmaisimen ominaisuudet

Mitä laatikossa on

Uniden R8 – Parhaat huippuluokan tutkanpaljastimet 2022

UNIDEN – usein kysytyt kysymykset tutkanpaljastimesta

Ääni- ja visuaaliset varoitukset – Yleisin äänivaroitus on sarja ”piippauksia” tai ”braps”, jotka nopeutuvat tutkalähdettä lähestyttäessä. Näkyvät hälytykset voivat olla joko signaalin voimakkuuden digitaalinen näyttö tai sarja LED-valoja. Monissa ilmaisimissa on nykyään aakkosnumeerisia LED-valoja, jotka voivat näyttää havaitun kaistan tyypin ja sen voimakkuuden.

Automaattinen mykistys – Korvaa jatkuvan äänihälytyksen yhdellä hälytyksellä, jota seuraa napsautus. Tämä voi säilyttää mielenterveytesi pidempien tutkakohtaamisten aikana ja ilmoittaa samalla tutkan läsnäolosta.

City/Highway-kytkin (City/Highway Modes) – Auttaa eliminoimaan vääriä hälytyksiä, jotka johtuvat kaupunkialueilla esiintyvistä muista kuin poliisin X-taajuusalueiden päästöistä, joita tyypillisesti aiheuttavat tien lähellä sijaitsevien kauppojen automaattiset ovenavaajat. Tämä onnistuu yleensä vähentämällä ilmaisimen herkkyyttä, koska kyky ”nähdä” pitkiä matkoja ei ole kriittinen kaupunkikaduilla. Joissakin ilmaisimissa on useita herkkyysasetuksia kaupunkiajoa varten.

Himmennetty/pimeä tila – Tämä toiminto himmentää tai poistaa hälytysten ja hallintalaitteiden valaistuksen, jotta ilmaisin pysyy huomaamattomana yöllä ajettaessa.

GPS – GPS-tekniikalla varustetut tutkailmaisimet eivät tarjoa käännös kerrallaan -navigointia. Sen sijaan ne käyttävät GPS-satelliitteja ajoneuvon nopeuden seurantaan ja antavat varoituksia, kun nopeus ylittää käyttäjän määrittelemän rajan. Niiden avulla käyttäjä voi myös merkitä paikat, joissa on tunnettuja tutkanvalvonta-alueita (”nopeusloukkuja”) tai joissa on usein vääriä hälytyksiä, jolloin ilmaisin voi joko lähettää varoituksen ennen kyseisten alueiden lähestymistä tai jättää väärät hälytykset huomiotta paluukäynneillä.

Jotkin GPS:llä varustetut ilmaisimet voivat myös käyttää liikenne- ja punaisia valoja valvovien kameroiden tietokantaa, jolloin ilmaisin voi antaa varoituksen, kun kameroita on lähellä.

K-kaista – Yleisimmin käytetty tutkataajuusalue: 24,05-24,25 GHz. K-kaista tuli markkinoille vuonna 1978. Ensimmäisiä K-kaistan käsikäyttöisiä tutkalaitteita voitiin käyttää vain paikallaan. Myöhemmin otettiin käyttöön ”pulssimuotoinen” versio, jota voitiin käyttää paikallaan olevasta tai liikkuvasta ajoneuvosta käsin.

K-kaistan tutka-aaltojen aallonpituus on suhteellisen pieni. Poliisin tutkalaitteissa käytetyllä tehotasolla K-kaistalla on noin 1,5 kilometrin tehoalue. Maastosta riippuen (kulman takana, kukkulan takana jne.) K-kaistan aallot voidaan havaita 1/4 mailin ja 2 mailin väliseltä etäisyydeltä.

Ka-kaista – Vuonna 987 FCC osoitti poliisitutkakäyttöön taajuuden vielä toisella kaistalla, Ka-kaistalla. Ka-kaista sisältää Ka-kaistan, Ka-laajakaistan ja Ka-superlaajakaistan. Ka:n myötä otettiin käyttöön valokuvaustutkat (tunnetaan myös nimellä ”photo-cop”). Photo-cop-järjestelmä toimii 34,3 GHz:n taajuudella, ja siinä yhdistyvät Ka-kaistan tutka ja automaattinen kamera (ks. jäljempänä kuvatutka).

FCC laajensi myöhemmin Ka-kaistan tutkan käyttöä 34,2-35,2 GHz:n taajuusalueelle. Tämä tunnettiin nimellä Ka Wide-Band.

”Kyttääjän” tutka-aseiden käyttöönotto nosti havaitsemispelin panoksia. Kaikista aiemmista aseista poiketen Stalker-tutka voidaan lisensoida FCC:n mukaan mille tahansa taajuudelle Ka-kaistalla 33,4-36,0 GHz:n välillä, joten vain X-, K- ja valokuvatutkalle suunnitellut ilmaisimet eivät voi havaita sitä. Stalker-aseita käytetään yli puolessa maata.

Laser – Poliisilaser käyttää nopeuden havaitsemiseen tutkan radioaaltojen sijasta laservalopulsseja. Laser-nopeusase on päätynyt osavaltioiden ja paikallispoliisien käsiin ainakin puolessa maata.

Laserpistoolin edut ovat vakuuttavat: laservalonsäde on paljon kapeampi kuin tutkasäde, mikä mahdollistaa tietyn ajoneuvon tarkemman paikantamisen, ja nopeuslukeman saamiseen kuluva aika on alle puoli sekuntia, kun se tutkalla on 2-3 sekuntia.

Myös haittapuolet on otettava huomioon: laseraseet ovat erittäin kalliita, niitä ei voi käyttää liikkuvasta ajoneuvosta tai lasin takaa, ja tarkka tähtääminen edellyttää jalustaa tai erittäin vakaata kättä.

Vaikka alun perin väitettiinkin, että laseraseiden energia ei ole havaittavissa, se on havaittavissa. Kun lasersäde etääntyy laserpistoolista, se laajenee ja on helpompi havaita. Ajoneuvojen nopeudet mitataan yleensä noin 1 000 jalan (1/5 mailin) etäisyydeltä; tällä etäisyydellä lasersäde on yli 3 jalan levyinen.

Valokuvatutka (Photo Cop) – Valokuvatutkassa yhdistyvät Ka-taajuustutka ja automaattinen kamera. Kamera käynnistyy, kun ajoneuvo lähestyy ennalta määritetyllä nopeudella tai sitä nopeammin. Valokuvassa näkyvät ajoneuvon etuosa, rekisterikilpi, kuljettajan kasvot sekä päivämäärä, paikka ja kellonaika. Laite voi kellottaa ja kuvata jopa 200 ajoneuvoa tunnissa. Väitettyjä ylinopeutta ajavia ei pysäytetä. Filmi käsitellään, ja ajoneuvon rekisteröidylle omistajalle lähetetään sakko, jossa häntä kehotetaan maksamaan sakko tai saapumaan oikeuteen.

Photo copin tehollinen kantama on 120-300 jalkaa, ja se lähettää jatkuvaa signaalia, mikä on plussaa tutkanpaljastimille. Etäisyys, jolla se voidaan havaita, vaihtelee ilmaisimen Ka-kaistan herkkyyden mukaan. Paremmat ilmaisimet pystyvät yleensä havaitsemaan photo-cop-järjestelmän 1/4-1/2 mailin päästä.

Vain kourallinen kaupunkeja käyttää valokuvatutkaa. Alan lähteet ennustivat laajaa kiinnostusta ja käytön laajentumista, mutta näin ei ole käynyt. Oikeudelliset kiistat ja kalliit kustannukset ovat saaneet virkamiehet pitämään kiinni perinteisemmistä nopeudenvalvontamenetelmistä.

POP-tila – POP-tilassa voidaan havaita tutkien lyhyitä nopeuspurkauksia, jotka ovat liian nopeita monille muille ilmaisimille. Voit kytkeä POP-tilan päälle ja pois päältä valikkojärjestelmässä.

Pulssitutka – Alkuperäisen K-kaistaisen tutka-aseen parannus. Pulssitutkaa voidaan käyttää sekä liikkuvasta ajoneuvosta että paikallaan olevasta paikasta käsin. Pulssitutkatykit lähettävät energiapurkauksen kahden sekunnin välein.

Valikoivuus – Ilmaisimen kyky havaita poliisin tutka ja jättää huomiotta esimerkiksi automaattiset autotallin ovenavaajat ja mikroaallot, jotka voivat toimia läheisillä naapuritaajuuksilla. Hyvässä tutkanilmaisimessa on korkea valikoivuus ja suuri herkkyys.

Herkkyys – Ilmaisimen kyky havaita tutka. Useimmat tutkanpaljastinvalmistajat lisäävät herkkyyttä lisätessään ominaisuuksia ja noustessaan tuotesarjassa ylöspäin.

”Stalker”-tutka-ase – Kädessä pidettävä, kiinteä tutka-ase, joka voidaan asettaa toimimaan missä tahansa Ka-kaistalla 33,4-36,0 GHz:n taajuusalueella. Tutkanilmaisimien on pystyttävä skannaamaan taajuusalue havaitakseen sen. Näitä kutsutaan Super Wide-Band Detectors – viimeisimmän sukupolven tutkanilmaisimiksi, jotka on erityisesti suunniteltu havaitsemaan X-, K- ja koko Ka-kaistan taajuudet.

Superheterodyne – Termi superheterodyne viittaa langattomien viestintä- tai lähetyslaitteiden, erityisesti radiovastaanottimien, suunnittelu- ja rakentamismenetelmään, jossa paikallisesti tuotettu taajuus yhdistetään kantoaaltotaajuuteen, jotta saadaan demoduloitua ja vahvistettua yliäänisignaali. Joskus tätä tekniikkaa käyttävää vastaanotinta kutsutaan nimellä ”superheterodyne” tai ”superhet”.

Tekstinäyttö – Tekstinäytössä kerrotaan, minkälainen nopeudenhavaintomuoto on kyseessä.

VG-2/Spectre Radar Detector Detection (RDD) – Voit ajatella, että VG-2 on lainvalvontaviranomaisten vastaisku tutkanilmaisimille. VG-2 tunnistaa ajoneuvot, joissa on käytössä olevat tutkanilmaisimet, etsimällä tutkanilmaisimien viritysoskillaattoreiden lähettämiä taajuuksia. Onneksi useimmat ilmaisimet tarjoavat jonkinlaisen suojan tätä tekniikkaa vastaan. Ilmaisimet, joissa on VG-2-suojaus, ovat suojattuja VG-2:lta keskeyttämättä tutka- ja lasersuojausta. Toiset ilmaisimet vain antavat varoituksen ja sammuvat automaattisesti, kun ne havaitsevat VG-2-signaaleja.

Spectre RDD pyyhkäisee laajemman spektrin kuin VG-2 ja kattaa myös useita taajuusalueita, mikä vaikeuttaa sen kiertämistä. Sitä käytetään pääasiassa alueilla, joilla tutkanilmaisimet ovat laittomia, tai hyötyajoneuvojen ilmaisimien jäljittämiseen. Vain kourallinen ilmaisimia väittää nykyään olevansa täysin näkymättömiä sekä Spectre- että VG-2 RDD -tutkille.

X-kaista – Ensimmäinen poliisin tutkalle varattu taajuuskaista: 10,5-10,55 GHz. X-taajuustutka on peräisin 1950-luvulta, ja se on helpoin havaita matalamman taajuutensa ja suuremman tehonsa vuoksi. Maastosta, lämpötilasta ja ilmankosteudesta riippuen X-kaistatutka voidaan havaita 2-4 mailin etäisyydeltä, mutta se voi kuitenkin mitata nopeuden tarkasti vain enintään 1/2 mailin etäisyydeltä.

Valitettavasti poliisin tutka ei ole ainoa X-kaistasignaalien lähde. Autotallin ovenavaajat, mikroaaltohälyttimet, mikroaaltomastot ja muut korkean teknologian laitteet voivat huijata tutkanilmaisinta antamaan X-kaistahälytyksen. Tätä ”vääristelyä” vastaan käytetään suodattimia ja redundanttia näytteenottoa.